Statcounter

torstai 6. lokakuuta 2011

Venäläisen maahanmuuttajan sydämessä padottu suru ja viha

Tilanneraportti 6. lokakuuta 2011, väittely Helsinki-Vantaa lentokentällä klo 9:00: "Oliko Alexander Stubb ryhdikäs Rimma, Paavo ja Anton Salosen tapauksessa".


Menin kysymään lentolippujen hintoja ja mahdollisuuksia saada lippu, sillä ystävä tahtoisi mennä tapaamaan Vladimir V. Putinia Moskovaan erääseen tilaisuuteen, jossa tuetaan hänen ehdokkuuttaan presidentiksi ja vahvistetaan venäläisten oikeuksia kaikkialla maailmassa. En toki kertonut lähtökohtana, mitä tarkoitusta varten kysyn hintoja Moskovaan. Sain lainaksi pari sataa euroa, joten piti löytää halpa lippu.


Erään lentoyhtiön – jonka nimi jätettäköön mainitsematta, koska lentoyhtiötä ei voi samaistaa jokaiseen yksittäiseen työntekijään - venäläinen myyjä oli Suomeen muuttanut nainen, hämmästyttävän kiukkuinen Venäjää vastaan. Hän tunnisti nimeltä minut ja aloitti henkilökohtaisen puheensa ohi lentolipun tiedustelun ja mahdollisen myynti-osto -tapahtuman: "Venäjällä ei voi sitten toimia toimittajana, sillä siellä on järkyttävä sensuuri". Niin peli oli avattu keskusteluun. Vastasin, että ”en ole havainnut mitään sensuuria - itse valitsen aiheeni ja sisällön, vaikka kirjoitan jopa terrorismista”. "Sitten sinulla on itsesensuuri". Kysyin, ”mikä on suomalainen media sitten: kaikki on yhdessä äänessä”.


Hän jatkoi puheeseen Vladimir Putinista ja Alexander Stubbista. Hän oli lukenut Hesarista jutun, miten Medvedev on alistettu ja valta siirretään Putinille tai jotain sellaista. Sanoin, ettei pidä lukea Hesaria, niin maailma on todellisempi: "Hesaria ei tarvita, en ole havainnut tuollaisia ongelmia Putinista. Ihan samaa voidaan kysyä, miksi Sauli Niinistöä ei Kokoomuksessa haastettu presidenttikilpailussa, miksi Alexander Stubb alistui eikä lähtenyt kilpailuun ehdokkuudesta". Lentoyhtiön myyjä innostui Stubbista: "Minusta Stubb toimi erinomaisesti Rimma Salosen tapauksessa ja aiemminkin muissa lausunnoissaan, kun hän oli silloin rohkeampi ja jämäkämpi, mutta nyt Stubb alistuu liikaa sen Katai, Katai, sen ohjaukseen". Sanoin, että "Jyrki Kataisen". "Joo sen", myönsi. Annoin toisen näkökulman: "Stubb oli itse asiassa törkeä ryhtyessään sopimattomaan toimintaan – rikollisen toiminnan tukemiseen - Rimma Salosen lapsen kaappauksessa Venäjältä Suomeen. Eihän se ole esimerkillistä mitenkään".


Siihen lentoyhtiön työntekijä vastasi: "Ja sitten on se Rimma Salonen, rikollinen lapsikaappari, hirvittävä muija, joka pilaa kaikkien venäläisten oikeudet Suomessa. Minä olen tehnyt maahanmuuttajatyötä. Somalienkin on sopeuduttava Suomessa, mutta sitten tulee yksi Rimma, joka turmelee kaikkien venäläisten maahanmuuttajien tilanteen". Nainen toisti useamman kerran, että hän on tehnyt töitä maahanmuuttajien parissa. Hän toisti lähes jankuttamiseen saakka, että hän on tehnyt töitä maahanmuuttajien parissa ja sopeutuminen on avainsana kaikessa: "Venäläistenkin pitää sopeutua".


Kysyin tämän jälkeen, että miten hän voi sanoa Rimmasta noin. Venäläinen työntekijä vastasi: "Ja Rimman pitäisi sopeutua Suomeen, puhua suomea, mutta nyt hän vaan nostelee käsiänsä kaappauksen jälkeen. Tämä on pahaksi kaikille venäläisille". Sanoin, että Rimma meni rajan yli aivan laillisen rajatarkastuksen kautta lapsensa kanssa, oli ennen ja jälkeen yhteydessä Paavoon, joten miten se on kaappaaja. Työntekijä vastasi, että "se kansalaisuuden etsiminenkin oli rikos ja se vahingoittaa venäläisiä Suomessa. Minä tiedän sen, koska minulla on suomalainen mies ja lapsia, miten kansalaisuus saadaan oikeasti. Lapsi saa Suomen kansalaisuuden, kun lapsi syntyy Suomessa". Vastasin, että Venäjän lain mukaan lapsi saa äidin mukaan Venäjän kansalaisuuden, kun äiti ei ole naimisissa lapsen syntyessä. Niin menettely on myös Suomen lain mukaan, että lapsi seuraa äidin kansalaisuutta, jos äiti ei ole naimisissa lapsen syntyessä. "Mutta Rimma oli naimisissa", työntekijä vastasi. Vastasin, mutta "ei lapsen syntyessä".

Kerroin tämän jälkeen, että tunnen kylläkin Rimman ja hän on hieno nainen - ilmeisesti olisi jopa matkaseuraa kanssani, jos itsekin pääsisin mukaan (perheessäni tapahtuneen surun vuoksi olen estynyt). Lentoyhtiön työntekijä oli silminnähden vihastunut minuunkin, että tunnen niin myönteisesti Rimman - vältin kovaa puhetta, sillä halusin, että hän hoitaa työnsä ja tutkii mahdollisia lentoaikatauluja sekä hintoja. Vasta sen jälkeen uskaltaisin puhua enemmän, kun itse työ on hoidettu.

Lausuin kuitenkin, että "venäjän kielen puhuminen pitäisi olla ihmisoikeus Rimmalla ja lapselle". Tuo lause järkytti naisen, hän liikehti levottomasti penkillään, silmiin tuli vihainen synkistyminen yhdessä ikään kuin kätkettyjen kyynelien kanssa: "Ihmisoikeus, ihmisoikeus - mitä puhua sellaisesta, se tekee ongelmia meille venäläisille Suomessa. Rimma on jo nyt vaikuttanut valtavan pahasti meidän venäläisten tilanteeseen Suomessa". Sanoin, että lapsen ja äidin pitäisi saada puhua omaa äidinkieltä, kun he tapaavat. "Mutta Rimma on kaappaaja, rikollinen, Suomen oikeus on todennut: kyllä siinä pitää olla jotakin vakavaa, joten Suomen virkailijoiden pitää saada valvoa, mitä Rimma puhuu lapsensa kanssa".

Sen jälkeen työntekijä palasi taas moittimaan Vladimir Putinia, vaikka hän ei käyttänyt sanaa Vladimir, vaan pelkästään Putin. "Kun Putin tulee jonnekin paikalle, sinne pistetään valtavat julisteet - niin kuin tsaari tai keisari. Medvedevistä ei ole mitään kuvaa". Sanoin, että kuvat ovat luonnollisesti suuren maailman malliin ja kokouksen koon mukaan - ehkä vähän erilainen kuin Suomessa, jossa on omat ongelmansa. Tämän jälkeen kerroin, että ystäväni kertoo varmaan terveiset Vladimir Putinille. "Mielestäni jokainen valtavan instituution ja yrityksen johtajakin on ihminen - ja ihmisen olen havainnut jokaisessa isossa johtajassa. Kerran olin sopinut erään ison yhtiön pomon kanssa tapaamisen, mutta ensimmäiseksi tuo pomo alkoi itkeä, kun hänen äitinsä tai isänsä oli juuri edellispäivänä kuollut. Ymmärsin että hänkin on ihminen. Niin olen mennyt moniin organisaatioihin Venäjällä - jopa joidenkin mukaan pelottaviin - ja saanut aina kunnioittavan asiallisen kohtelun, olen aina havainnut ihmisiä". Työntekijä herkistyi: "Niin Venäjällä kuolema herkistää, surua kunnioitetaan".

Tuo työntekijä ei suinkaan leikillään koetellut minua, häntä ei ole aiheellista tuomita tai moittia orjallisen sopeuttamisen luomasta indoktrinaatiosta Suomessa. Venäjällä on myös selkeä sanonta tuollaisesta käyttäytymisestä, jota kyseinen venäläinen maahanmuuttaja osoitti sopeutumistaan varten: Лижет задницу tai Лижет попку, tai substantiivina erityisesti жопализ. Hänen silmissään näkyi surun kyyneleet: ihmisoikeudet olivat liian kovat sanat kohdattavaksi, kun sopeutumisen muodoksi oli valittu nöyrä alistuminen jo vuosikymmenen ajan. Elämän kovista kohtaloista puhuminen herkisti jälleen naisen, jonka oli myönnettävä, että Venäjällä kuolemaa ja surua kunnioitetaan, ihmisyys on merkittävä.

Sain lopulta tiedon lentoaikataulusta ja hinnoista. Internetin käytössä olen niin onneton, että halusin palvelun kasvotusten.


- - - - - - -



No comments in my blog, but you can find my phone number GSM +7911 2970525 (in Russia) +358 44 322 2661 (in Finland - OFF FOR A WHILE) or my email juhamolari-ÄT-gmail.com or juhamolari-ÄT-mail.ru (см. -ÄT- = @). In principle, you could discuss with me in Facebook

Юха Молaри: Домашняя страница – Juha Molari: Homepage http://personal.inet.fi/business/molari/

RT blogi: It's time, my friend: it's time

Юха Молари: Пресс-Портрет (YANDEX)

СМИ и Юха Молaри (коллекция)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti